Riihimäen Uimaseura onnittelee Hans Saariota II-tason valmentajakoulutuksen suorittamisesta!
Tässä alla Mikropolix 3-ryhmän vastuuvalmentajana toimivan Hansin mietteitä koulutuksesta:
” Alkuun haluan kiittää Riihimäen Uimaseuraa kannustuksesta ja mahdollisuudesta kouluttautua valmentajana eteenpäin ja tietysti omia valmennettaviani, jotka antavat tälle työlle sen tarvittavan kipinän. Itse monesti pohdin millainen on hyvä valmentaja, sillä tarkoituksenani on tietenkin olla mahdollisimman hyvä valmentaja jokaiselle valmennettavalle. Tästä kysymyksestä nousi mielenkiintoni päivittää omaa valmennustani seuraavalle tasolle ja tähän tarpeeseen vastasi hyvin Uinnin valmentajakoulutus II-koulutus. Kurssille mennessä omat tavoitteet olivat lähinnä päivittää lajikohtaiset tekniikka-opit tasolle 2.0, mutta kurssi yllätti minut positiivisesti.
Kursseilla tietenkin käytiin läpi kaikki uinnin tekniikka asiat hyvinkin tarkalla tasolla. Kiitos siitä kuuluu kouluttajillemme Antille Kauhaselle ja Raino Niemiselle. Etenkin Antin (Nuorten olympiavalmentaja) tekniikka tuntemus antoi meille kurssilaisille paljon tietoa uinnin tekniikoista ja siitä, miten voidaan esimerkiksi kausisuunnitelmaa ajatella uusiksi niin, että ei pelata ns. kaikki tai ei mitään peliä. Myös kurssin tarjoama kosketuspinta eri ikäisten uimareiden valmennukseen auttaa varmasti jatkossa työskentelyssä omien valmennettavien parissa.
Kurssin seurauksena erilaiset tekniikka ja valmennustapa päivitykset ovat parasta aikaa jalkautumassa oman uintiryhmän uimareille ja ovat näin muuttaneet asioita altaalla sekä muussa harjoittelussa. Tämä on varmasti tuntunut uimareiden päivittäisessä treenaamisessa ja työ jatkuu koko kevät kauden. Uskon, että tätä kautta saamme ryhmänä jatkossa parempia tuloksia. Lisäksi erilaiset testit ja koulutustavat ovat tulleet arkeen, ja yritän viedä näitä kokonaisuudessaan lähemmäksi uimaliiton tasoa.
Kuitenkin, ehkä kaikista suurin asia oli kurssin tarjoama mahdollisuus kyseenalaistaa tiettyjä asioita omassa toiminnassa. Kurssin jälkeen haluaisin miettiä valmennusta paljon enemmän ns. ”kokonaisvaltaisen valmennuksen” kannalta siinä määrin, kuin oma valmennus-aika sitä mahdollistaa.
Kaiken kaikkiaan kurssi ole todella hyvä, vaikka se sen teettämä työmäärä olikin merkittävä. Toisaalta, uskon että kaikki tämä työ palkitaan valmennettavien kautta. Lisäksi kurssin oppi siitä, että – kaikkeen ei kannata kiinnittää huomiota, vaan on parempi, kun keskittyy oleelliseen- auttaa varmasti priorisoimaan asioita jatkossa oikeaan suuntaan. Yhteisen päämäärän eteen töitä tekeminen on valmennuksessa palkitsevinta ja uskon että kurssin anti palvelee tätä päämäärää.”