Paloman Libanonin loma kesällä 2006

Hei, olen Paloma 12v, harjoittelen kaksi kertaa viikossa Karin ja Jorman
ryhmässä, nyt jo toista vuotta.Viime kesänä juhannuksena lähdimme äitini kanssa tätini perheen luo Libanoniin lomamatkalle. Libanonissa Freiken kylässä asuvat myös serkkuni Melissa 11v ja Sebastien 7v. Molemmat serkkuni käyvät uimakoulua. Melissa harjoittelee kaksi kertaa viikossa ja hänen opettajansa nimi on Mr. Abboud. Sain luvan myös osallistua Melissan harjoituksiin.

Ryhmässä harjoitteli parikymmentä 9-11 vuotiasta libanonilaista. Aluksi minua hiukan jännitti, että ymmärränkö opettajan ohjeet, koska hän puhui kaikille oppilaille ranskaksi, onneksi serkkuni Melissa suomensi minulle tai sitten seurasin hänen perässään miten piti uida. Ryhmässä opeteltiin enimmäkseen tunnin aikana eri lajien potkuja. Mr. Abboud opetti kaikille ensimmäistä kertaa perhosta. Ns. ”piikkejä” ei harkkojen aikana otettu ollenkaan ja muutenkin harjoitukset tuntuivat mielestäni löysemmiltä verrattuna Karin ja Jorman harkkoihin.

Harjoittelupaikka oli ulkona paikallisella ”sporttiklubilla”, siellä voi harrastaa uinnin lisäksi tennistä ja koripalloa, sekä sisätiloissa oli kuntosali ja saunatilat. Ulkona oli ihanan lämmintä ja ympärillä oli komeat vuorimaisemat ja kun katsoin alas siellä näkyi meri. Libanon on kaunis maa ja ihmiset ovat mukavia ja kaikki tervehtivät toisiaan.

Haastattelin uintiopettajaa Mr. Abboudia, joka on nyt 47-vuotias: Abboud kertoi aloittaneensa uinnin 4 ja puolivuotiaana, hän on ollut monenlaisissa kilpailuissa ja kertoi opettaneensa n.400-500 oppilasta. Kun Abboud oli 16-vuotias hänen paras kilpa-aikansa vapaa-uinnissa oli 31.78 -100m. Nykyään Mr. Abboud opettaa työkseen uintia, ja hänen työpaikallaan urheiluklubilla järjestetään kesäisin kaikkien Libanonin eri uimaseurojen viikonloppuleirejä, joihin yleensä tulee opettajiksi Libanonin mestariuimareita.

Kun kysyin Mr.Abboudilta miten hän valmistui uinninopettajaksi, niin hän vastasi sen oleva pitkä tarina sotien takia. Ihmettelin vastausta silloin, mutta nyt itse koettuani Libanonin pommitukset, jotka keskeyttivät lomamme pahasti, ymmärrän miten yhdessä yössä kaikki suunnitelmat voivat muuttua. Haastatteluni lopuksi kysyin Mr.Abboudilta, mitä hän haluaisi sanoa terveisiksi Suomeen hän kertoi pitävänsä suomalaisista ja haluaisi tutustua maahamme.

Nyt kun sota on ohi ja tätini perheineen palasivat kotiinsa sain kuulla, että Mr. Abboudilla on kaikki hyvin ja hän kertoi, että tänä kesänä pommituksienkin aikana kaikki uimarit harjoittelivat säännöllisesti. Itse asiassa uimareita oli enemmän kuin koskaan klubilla, koska meren rannat ovat öljyn peitossa Israelin pommitusten jälkeen. Toivoisin libanonilaisille kaikkea hyvää ja toivon tapaavan ystäviäni pian.

Paloma Sandberg