Riihimäen Uimaseura, Riihimäen Taitoluistelijat, Riihimäen Uusi Sukellusseura ja Riihimäen Kisko kauhoivat Riihimäki UI Unicefille tapahtumassa 50550 metriä kahden tunnin aikana. Altaassa mentiin lujaa 130 uimarin voimin ja reunoilla kannustusjoukot pitivät hauskaa. Iloinen nauru ja hyvä mieli täyttivät Riihimäen Uimahallin ääriään myöden.
Unicefille lahjoitettava potti kohosi 570 €:n ja tuolla summalla saadaan puhdasta vettä vuodeksi lähes sadalle ihmiselle.
Puhdas vesi on elämisen perusedellytys ja isot virrat syntyvät pienistä puroista, iloitsi RiUS:n koordinaattori Mirja Kivioja. Tässä tapahtumassa oli käsin kosketeltavan konkreettista näiden nuorten urheilijoiden halu osallistua hyväntekeväisyyteen. Upeaa oli myös monen nuoren oivallus siitä, että puhdas vesi ei ole itsestään selvyys.
Riihimäen Uimaseura haastaa sinut laskemaan oman vesijalanjälkesi osoitteessa www.vesijalanjälki.org
Tiesitkö, seuraavaa tuotteiden piilovesimääristä?
Kengät, naudannahkaa 8000 l
Hampurilainen, 150 g 2400 l
Lasillinen maitoa, 2 dl 200 l
Kupillinen kahvia, 1,25 dl 140 l
Tomaatti, 70 g 13 l
Leipäviipale, 30 g 40 l
Peruna, 100 g 25 l
Mikrosiru, 2 g 32 l
Vesijalanjälki
Vesijalanjäljellä tarkoitetaan valtioiden tai ihmisten kaiken kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Se tarkoittaa siis talousvettä ja kaikkien kulutettujen tuotteiden vaatimaa piilovettä. Vesijalanjälki voi muodostua sekä kotimaisesta että ulkomaisesta vedenkulutuksesta. Tuotteen valmistuksen ja tuotannon kuluttama vesi lasketaan kuluttajan vesijalanjälkeen, ei tuottajan. Suomalainen vesijalanjälki on 1727 m3 vettä/henkilö/vuosi. Tästä määrästä vain n. 54 m3 on talousvettä. Suomalaisesta vesijalanjäljestä 41 % on muodostunut Suomen ulkopuolella. Lähes puolet kuluttamastamme vedestä on siis oikeasti ulkomaista, vaikka olemmekin yksi maailman vesirikkaimmista valtioista. Globaali keskimääräinen vesijalanjälki on 1243 m3 vettä/henkilö/vuosi, vaihdellen Kiinan 700 kuutiosta Yhdysvaltojen 2483 kuutioon vettä/henkilö/vuosi.
Piilovesi
Piilovesi tarkoittaa tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana kulutettua vesimäärää. Esimerkiksi kahvikupillisen (125 ml) piilovesimäärä on 140 litraa. Suurin osa piilovedestä on kulunut juomaan vaaditun 7-8 kahvigramman kasvatukseen ja prosessointiin. Piiloveden määrä riippuu tuotteen lisäksi maantieteellisistä olosuhteista sekä viljely- ja tuotantotekniikoista. Kahvin tapauksessa piilovesimäärät voivat vaihdella, koska joillain alueilla kasteluvettä tarvitaan haihdunnan takia enemmän kuin muualla, tai koska raakakahvia voidaan käsitellä joko kuiva- tai märkämenetelmällä.
Lue lisää: www.unicef.fi