Miten lasten ja nuorten harrastaminen voi olla niin kallista Riihimäen kaupungin hallinnoimissa tiloissa?

Riihimäen Kaupunginhallitus linjasi esityksessään 6.11.2017, ettei liikuntapaikkojen tilamaksuja koroteta vuonna 2018.

Aamukahvit ja -puurot oli mennä väärään kurkkuun lukiessa Aamupostia 8.11.2017. Siinä vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan mukaan maksuja pitää korottaa ja seurojen avustukset poistaa. Vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan ulostulo paikallislehdessä, jossa hän hanakasti puolustaa jo kipurajan ylittäneitä seurojen liikuntapaikkamaksujen korotuksia ja avustusten poistoa, olisi myrkkyä kaikelle seuratoiminnalle.

Vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan näkemys on valitettavaa jatkumoa tavalle hoitaa asioita jatkuvasti maksuja korottamalla, jolloin ei ole tarvetta pohtia toimintojen järkeistämistä, yhdessä tekemistä sekä kehittämistä. Se myös osoittaa sen, ettei liikuntatoimi näe yhteistyötä laajan seurarintaman kanssa mahdollisuutena vaan kulueränä sekä rasitteena kaupungille.

Vuoden 2015 alusta voimaan astuneet liikuntapaikkojen käyttömaksut ovat vaikeuttaneet erityisesti Uimahallissa, Jäähallissa ja Urheilutalolla toimivien seurojen toimintaa. Kaupungin budjetoimat ja odottamat tuotot ovat mm. Uimahallista jääneet huomattavasti pienemmiksi, koska seuran harrastajamäärät ovat pudonneet merkittävästi ja maksajat samalla kaikonneet hallista. Tämä on samalla johtanut myös Uimalan tilojen käyttöasteen vähenemiseen.

Tilamaksujen korottaminen vuonna 2018 ja toiminta-avustusten poistaminen koskee erityisesti näissä kolmessa paikassa toimivia seuroja. Toiminnan sopeuttaminen ja tasapainoilu ei mahdollisten vuodelle 2018 tehtävien korotusten ja avustusten poistamisen jälkeen ole enää Uimaseuran osalta mahdollista vaan johtaa väistämättä toiminnan selkeään supistamiseen ja samalla jatkaa kierrettä, jossa Riihimäen Uimalan käyttöaste ja maksajat entisestään vähenevät.

Riihimäen Uimaseuran toiminnan kulmakivi on se, että mahdollisimman moni Riihimäen seudun asukas ikään katsomatta saa positiivista liikunnan ja osallistumisen iloa, joka edistää terveyttä ja lisää niin psyykkistä, fyysistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Uimataito on henkeä pelastava kansalaistaito, joka kerran opittuaan pitää pinnalla.

Seuratoiminnan yksi tärkeimmistä kulmakivistä on yhteisöllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy – mikä on lapsille ja nuorille sen merkityksellisempää kuin viikoittainen kokoontuminen yhteen sen itselle tärkeän tekemisen ja mukavien kavereiden kanssa.
Riihimäen Uimaseura mukaan Kaupunginhallituksen linjaus 2018 budjettiin on hyvä ja oikean suuntainen. Se antaa aikaa ja mahdollisuuksia yhdessä kaupungin kanssa kehittää toimintoja loputtoman maksujen korotusten sijaan.

Kiekko-Nikkareiden puheenjohtajaa Juha Leppästä lainaten:
”Kuten Janne Kataja osuvasti 8.11 Aamupostissa totesi ” Panikointi ja hysteria pois! Usein kun pelataan tunteella, voi keskusteluyhteys katketa. Mikä erottaa lähiön ja kaupungin: lähiössä käydään nukkumassa, mutta kaupungista löytyvät vapaa-ajanpalvelut ja niillä tuetaan myös elinkeinoelämää.”

Kumpana siis haluamme Riihimäen nähdä Lähiönä vai Kaupunkina??”

Timo Nuora
puheenjohtaja
Riihimäen Uimaseura ry.